Ikääntyessä jalkasi kertovat terveydestäsi enemmän kuin arvaatkaan !

Laaja, faktoihin perustuva opas ikääntyvien jalkaterveyteen, omahoitoon ja ammattilaiselta saatavaan jalkojenhoitoon.

Sisällysluettelo

Nopea yhteenveto: miksi ikääntyessä jalat ansaitsevat huomiota
Ikääntymisen fysiologiset muutokset jaloissa
Yleisimmät ikääntyvien jalkaongelmat
Miksi pieni vaiva ei ole pieni: seuraukset hoitamattomasta jalasta
Ammattilaisen rooli: jalkojenhoitaja, jalkaterapeutti, moniammatillinen tiimi
Milloin hakeutua jalkojenhoitoon? Punaiset liput ja varoitusmerkit
Ikääntyneen jalkojen omahoito – päivittäinen, viikoittainen ja kausittainen rutiini
Diabeetikon jalat: korkean riskin erityistilanne
Kaatumisten ehkäisy: mitä jaloilla ja jalkineilla on asian kanssa tekemistä?
Jalkojenhoito vs. kustannukset: miksi ennaltaehkäisy säästää rahaa, kipua ja toimintakykyä
Käytännön checklistit & tulostettavat muistilistat
Usein kysytyt kysymykset (UKK) ikääntyvien jalkojenhoidosta
Lisäresurssit & ammattilaisen ajanvaraus
Lähteet

Nopea yhteenveto: miksi ikääntyessä jalat ansaitsevat huomiota

Ikääntyessä jalat muuttuvat – iho kuivuu, kynnet paksuuntuvat, verenkierto ja hermotus voivat heikentyä ja niveliin tulee kulumia tai virheasentoja. Samalla omahoito vaikeutuu: varpaisiin ei taivu yhtä helposti, näkö voi heiketä, ja pienet muutokset jäävät huomaamatta. Nämä tekijät lisäävät jalkaongelmien, kivun, toimintarajoitteiden, kaatumisten ja jopa vakavien haavojen tai amputaatioiden riskiä erityisesti, jos taustalla on sairauksia kuten diabetes, ääreisvaltimotauti tai nivelrikko.

Hyvinvoivat jalat = parempi liikuntakyky, itsenäisyys, turvallinen arki ja elämänlaatu. Säännöllinen omahoito ja ammattilaisen tekemät tarkastukset vähintään vuosittain ovat tärkeä sijoitus toimintakykyvuosiin.

1. Ikääntymisen fysiologiset muutokset jaloissa

Ikääntyminen ei säästä jalkoja. Kehon luonnolliset muutokset vaikuttavat jalkaterään, ihoon, kynsiin ja alaraajojen toiminnallisuuteen monella tasolla. Näiden ymmärtäminen auttaa ennakoimaan ongelmia.

1.1 Pehmytkudokset ja iho

Iho ohenee ja menettää kimmoisuuttaan – altistaa halkeamille, kuivumiselle ja painevaurioille.
Rasvapatja jalkapohjissa vähenee -> paine kohdistuu enemmän luihin ja ihonalaiseen kudokseen -> kovettumat.
Hikoilu usein vähenee; seurauksena kuivuus ja halkeilevat kantapäät.

1.2 Kynnet

Kynsien kasvu hidastuu ja ne paksuuntuvat (onychodystrofia). Paksuja kynsiä on vaikeampi leikata, ne voivat painaa kengässä ja kasvaa sisään.
Kynsisienen (onykomykoosi) riski kasvaa iän, verenkierron heikentymisen ja kumuloituneen altistuksen vuoksi.

1.3 Luusto ja nivelet

Nivelrikko yleistyy, erityisesti isovarpaan tyvinivelessä, nilkassa ja jalkaterän pienissä nivelissä.
Jalkaterän pitkittäis- ja poikittaiskaaret voivat madaltua -> jalkaterä levenee tai pitenee -> entiset kengät eivät enää sovi.
Virheasennot (vaivaisenluu, vasaravarpaat) yleistyvät; lisäävät hankausta ja känsiä.

1.4 Lihakset ja jänteet

Lihasvoima ja -massa vähenevät; tämä heikentää varpaiden koukistus-/ojennusvoimaa ja nilkan hallintaa.
Joustavuuden ja proprioseptiikan väheneminen heikentää tasapainoa.

1.5 Verenkierto (ääreisvaltimotauti) ja laskimopaluu

Ateroskleroosi kaventaa valtimoita -> kylmät jalat, hidas pulssi, haavojen hidas paraneminen.
Laskimoverenkierron heikkeneminen -> turvotus, iho-ongelmat, suonikohjut; tukisukat voivat auttaa.

1.6 Hermosto

Tunto voi heikentyä (perifeerinen neuropatia), erityisen yleistä diabeteksessa mutta myös ikääntymisen myötä.
Heikentynyt kiputunto = haavat ja hiertymät jäävät huomaamatta.

Mitä tämä tarkoittaa arjessa? Pienetkin painepisteet, väärän kokoiset kengät tai käsittelemättömät paksut kynnet voivat johtaa kipuun, ihorikkoihin, tulehduksiin – ja pahimmillaan haavoihin, jotka paranevat hitaasti.

Varaa aika nyt >> Jalkojenhoitoa Villasukkasillain

Tai kotikäynnille aika soittamalla tai viestillä p. 045 33 22 410 Kotikäynnit Helsinki – Vantaa alueella

2. Yleisimmät ikääntyvien jalkaongelmat

2.1 Kuiva iho, halkeilevat kantapäät

Mistä johtuu: Iho ohenee, talintuotanto vähenee, hikoilu vähenee, rasvapatja pienenee. Myös jotkin lääkkeet ja pitkäaikaiset sairaudet kuivattavat ihoa. Miksi tärkeää hoitaa: Halkeamat voivat syventyä ihorikoiksi -> tulehdusriski; kivulias kävely vaikuttaa liikuntamotivaatioon. Perushoito: Päivittäinen kosteutus (rasvaisempi perusvoide), säännöllinen kevyt raspauksen / viilauksen ohjaus (ei liikaa!), sukat jotka siirtävät kosteutta eikä aiheuta painaumia.

2.2 Kovettumat ja känsät

Synty: Paikallinen paine tai kitka – usein kenkä- tai asentoperäinen. Madaltuneet kaaret, vaivaisenluu tai vasaravarpaat altistavat. Riskit: Voivat kehittyä syviksi känsiksi, aiheuttaa kipua, muuttaa kävelyä -> kaatumisriski kasvaa. Diabeetikolla painealue voi haavautua. Hoito: Ammattilaisen suorittama mekaaninen poisto (skalppeli/hionta), paineen kevennys (pohjalliset, varvasortoosit), omahoitona kevyt viilaus ja kosteusvoide.

2.3 Paksuuntuneet varpaankynnet (kynnen paksuntuminen, onychogryphosis)

Synty: Ikääntymisen aiheuttama kynsilevyn muuttuminen, toistuva paine, trauma, sieni-infektio, verenkierron heikkeneminen. Miksi tärkeää: Paksu kynsi painaa kenkää vasten -> kipu, ihorikot viereisiin varpaisiin, vaikeus käyttää kenkiä. Omatoiminen leikkaus voi olla mahdotonta. Hoito: Pehmittävä jalkakylpy, tukevat kynsileikkurit, viilaus; ammattilainen voi ohentaa koneellisesti. 2–4 jalkahoitokäyntiä/vuosi riittää monelle peruskunnossa olevalle ikäihmiselle.

2.4 Kynsisieni (onykomykoosi)

Oireet: Paksuuntunut, kellertävä, mureneva kynsi; irtoaa kynsipedistä; voi levitä muihin kynsiin. Kenelle: Riski kasvaa >60 v; merkittävästi yleisempää >70 v. Verenkierto- ja immuunimuutokset lisäävät riskiä. Yleistä myös diabeetikoilla. Miksi tärkeää: Vaikeuttaa kävelyä, altistaa kynnen lohkeilulle ja ihorikoille; voi olla infektioportti. Hoito: Laboratoriovarmistus + paikallinen tai suun kautta otettava sienilääke; yhdistelmähoidot; kynnen säännöllinen ohennus ammattilaisella. Lääkehoidosta päättää aina lääkäri!

2.5 Sisäänkasvanut kynsi

Syyt: Väärä leikkaustapa (liian lyhyeksi, pyöristäen kulmat), tiukat kengät, paksu kynsi, trauma. Oireet: Kipu, punoitus, mahdollinen bakteeri-infektio. Hoito: Kynnen reunan vapauttaminen, oikaisuhoito, tulehduksen hoito; toistuvissa tapauksissa pieni toimenpide.

2.6 Vaivaisenluu (hallux valgus) ja vasaravarpaat

Ikääntyminen + perimä + jalkineet. Painopiste siirtyy, kengät hankaavat, painepiikit syntyvät. Kipua ja kynsimuutoksia. Hoito: Jalkineohjaus (leveä kärki), oikaisijat, kevennykset, tarv. kirurginen korjaus.

2.7 Nivelrikko nilkassa ja jalkaterässä

Oire: Kipu liikkeessä, jäykkyys, turvotus. Voi muuttaa kävelyä ja vähentää liikuntaa. Hallinta: Painonhallinta, sopivat kengät ja pohjalliset, kuormituksen säätely, tulehduskipulääkkeet lääkärin ohjeen mukaan, fysioterapia.

2.8 Jalkakipu yleisesti

Laaja katsaus väestötutkimuksista osoittaa, että keski-ikäisistä ja iäkkäistä aikuisista noin neljännes kärsii toistuvasta jalkakivusta. Varpaat/etujalka (toes) yleisin kipukohta. Kipu liittyy toiminnallisiin rajoitteisiin – esimerkiksi portaiden nousuun, pidempään kävelyyn ja tasapainoon.

2.9 Perifeerinen valtimotauti (ääreisvaltimotauti, PAD)

Oireet: Rasituskipu pohkeissa (klaudikaatio), kylmät jalat, pulssien heikkeneminen; edetessään lepokipu varpaissa ja haavaumat/kuolio. Miksi tärkeää: Heikko verenkierto = haavojen hidas paraneminen; pienikin hiertymä voi edetä kuolioon, erityisesti diabeteksessa.

2.10 Perifeerinen neuropatia

Erityisesti diabeetikoilla, mutta myös muissa sairauksissa. Tunto puuttuu -> haavat eivät tunnu -> huomaamaton vaurio voi edetä nopeasti.

2.11 Diabeetikon riskijalka ja jalkahaavat

Diabetesta sairastavilla jalkahaavan elinaikainen riski korkea (arviot ~19–34 %).
Suomessa nilkan yläpuolisista alaraaja-amputaatioista merkittävä osa tehdään diabetesta sairastaville.
Neuropatia + iskemia + ulkoinen vaurio = riskikolmio.

3. Miksi pieni vaiva ei ole pieni: seuraukset hoitamattomasta jalasta

Ikääntyneillä jalan pienetkin muutokset voivat johtaa isoihin ongelmiin, koska puolustus- ja paranemismekanismit hidastuvat ja liikkumiskyky saattaa olla jo ennestään rajallinen.

3.1 Kipu → vähemmän liikkumista → heikentynyt lihas- ja tasapainokyky

Kun jalkaan sattuu, kävelyä vähennetään tiedostamatta. Passiivisuus kiihdyttää lihasvoiman ja tasapainon heikkenemistä – ja se puolestaan lisää kaatumisriskiä. Kierre voi alkaa yhdestä kipeästä känsästä.

3.2 Muuttunut askellus → kaatumisriski

Kipu tai varominen muuttaa askelta. Epätasainen kuormitus heikentää tasapainoa, pidentää reaktioaikaa ja lisää kompastumisia.

3.3 Ihorikot ja haavat → tulehdusriski

Kuiva iho, halkeamat, paksut kynnet ja painepisteet voivat rikkoa ihon pinnan. Jos verenkierto tai immuunipuolustus on heikentynyt, infektio uhkaa.

3.4 Hidas paraneminen ja krooniset haavat

Vaskulaariset muutokset, diabetes ja aliravitsemus hidastavat paranemista. Pienestä hiertymästä voi tulla haava, joka vaatii kuukausien hoitoa.

3.5 Amputaatiot äärimmäisenä seurauksena

Krooniset infektiot ja laajat kudosvauriot voivat johtaa varvas-, jalkaterä- tai jopa sääriamputaatioon. Diabetesta sairastavat ovat tässä merkittävässä riskissä.

3.6 Vaikutus elämänlaatuun ja itsenäisyyteen

Jalkakipu ja haavat rajoittavat ulkoilua, harrastuksia ja sosiaalista osallistumista. Tutkimuksissa huono jalkaterveys on yhdistetty heikompaan elämänlaatuun ja suurempaan avuntarpeeseen arjessa.

4. Ammattilaisen rooli: jalkojenhoitaja, jalkaterapeutti, moniammatillinen tiimi

Ikääntyneiden jalkaterveyden seuranta ei ole vain kosmetiikkaa. Suomessa jalkojenhoitoon ja jalkaterapiaan erikoistuneet terveydenhuollon ammattilaiset toimivat keskeisessä roolissa.

4.1 Kuka tekee mitä? Nopea vertailu

Ammattilainen	Koulutus / pätevyys	Keskeinen osaaminen	Kenelle suositellaan
Jalkaterapeutti (AMK)	Ammattikorkeakoulutasoinen terveydenhuollon koulutus	Laaja alaraaja- ja jalkaterapiaosaaminen, biomekaniikka, riskijalat, diabeettiset haavat, apuvälineet	Monimuotoiset jalkaongelmat, riskipotilaat, haavat, vaikeat asentomuutokset
Rekisteröity jalkojenhoitaja	Terveydenhuollon tausta; historiallisesti vaihteleva koulutus (jo päättynyt linja, mutta nimikesuoja säilyy)	Iho- ja kynsimuutosten hoito, kevennykset, omahoidon ohjaus, diabeetikon jalkojen perusseuranta	Iho- ja kynsiongelmat, perusseuranta, ennaltaehkäisy
Jalkojenhoitaja (AT) / lähihoitaja jalkojenhoidon osaamisalalla	Terveysalan ammattitutkinto / osaamisala	Ennaltaehkäisevä ja toimintakykyä edistävä jalkojenhoito; perushoidot, asiakkaan ohjaus	Kotikäyntejä tarvitsevat, lievät–kohtalaiset jalkaongelmat, ylläpitohoito

(Huom: nimikkeistössä alueellisia eroja; tarkista Valviran/JulkiTerhikin rekisteristä ammattilaisen pätevyys.)

4.2 Vuosittainen jalkaterveyden arvio – suositus ikääntyneille

Terveydenhuollon henkilöstön tulisi kartoittaa jokaisen ikääntyvän jalkojen kunto vähintään kerran vuodessa. Nopeastikin tapahtuvat muutokset voidaan havaita ajoissa ja ohjata asianmukaiseen hoitoon.

Arvioinnissa huomioidaan:

Iho: kuivuus, halkeamat, rakot, painealueet
Kynnet: paksuuntumat, sisäänkasvu, värimuutokset, sieni-epäily
Verenkierto: lämpö, väri, pulssit, kapillaaritäyttö
Tunto: monofilamenttitesti (erityisesti diabeetikoilla)
Jalkineet: koko, istuvuus, kulumat, tukevuus
Kävely ja tasapaino (tarvittaessa TUG-testi, kävelyhavainnointi)

4.3 Mitä ammattilainen voi tehdä, mitä kotona on vaikea?

Paksujen kynsien koneellinen ohennus
Känsien ja kovettumien turvallinen mekaaninen poisto
Riskijalan luokitus (esim. diabeetikko)
Kevennys- ja suojausratkaisut (pohjalliset, silikonioikaisijat, haavakevennykset)
Jalkavoimisteluohjeet ja toimintakyvyn tukeminen
Edelleenohjaus lääkärille tai erikoissairaanhoitoon (haavat, infektiot, epäilty ääreisvaltimotauti)

4.4 Kotikäynnit ja liikkuvat palvelut

Moni ikäihminen ei pääse hoitolaan. Kotikäyntipalvelu mahdollistaa turvallisen jalkojenhoidon myös liikkumisesteisille. Se vähentää kaatumisriskiä (ei tarvitse matkustaa), parantaa hoitoon sitoutumista ja auttaa arvioimaan kotiympäristön jalkaturvallisuutta (matot, kengät, liukuesteet).

5. Milloin hakeutua jalkojenhoitoon? Punaiset liput ja varoitusmerkit

Seuraavat oireet ovat merkkejä siitä, että ammattilaisen arvio kannattaa varata pian:

Iho & pehmytkudokset

Syvät halkeamat kantapäissä
Haava joka ei parane 1–2 viikossa
Punoittava, kuumottava alue (infektion epäily)
Mustelma tai musta alue varpaassa ilman selvää syytä (verenkiertoriskin merkki)

Kynnet

Kynsi niin paksu, ettei sitä saa leikattua turvallisesti
Kipu kynnen reunoissa -> sisäänkasvun tai tulehduksen mahdollisuus
Kellertävä, mureneva kynsi -> sieni-epäily; tarkista laboratorio

Kipu ja liikkuminen

Jalkakipu joka rajoittaa kävelyä
Kipu pohkeissa kävellessä, joka helpottaa levossa (klaudikaatio)
Tasapaino heikkenee, kaatumisia ilmenee

Sairauskohtainen

Diabeetikko: mikä tahansa ihorikko, rakko tai tuntoheikkenemä -> arvio nopeasti
Verenkiertosairaudet: kylmät, kalpeat jalat; haavojen hidas paraneminen

6. Ikääntyneen jalkojen omahoito – päivittäinen, viikoittainen ja kausittainen rutiini

Säännöllinen omahoito on jalkaterveyden kivijalka. Ikääntyessä omahoidon toteuttaminen voi vaikeutua (näkö, liikkuvuus, muisti), joten rutiineista kannattaa tehdä mahdollisimman yksinkertaisia.

6.1 Päivittäinen rutiini (5–7 min)

Tarkista jalat: Katso jalkapohjat peilin avulla tai pyydä läheistä auttamaan. Etsi punaisia kohtia, rakkuloita, halkeamia.
Kuivaa varvasvälit: Pesun jälkeen pyyhi varovasti – kosteus altistaa hautumille ja sienelle.
Rasvaa kuivat alueet: Vältä varvasvälejä, jotta iho ei haudu.
Sukat: Vaihda kuiviin; suosii kosteutta siirtäviä kuitusekoitteita, ei tiukkoja resoreita tai ihoa painavia kuvioita.

6.2 Viikoittainen rutiini

Kynsien tarkistus & kevyt viilaus. Leikkaa suoraksi, jätä hieman mittaa.
Kevyt kovettumien hoito (pehmeällä viilalla jalkakylvyn jälkeen). Älä leikkaa.
Kenkähuolto: Tarkista sisäsaumat, kulumat, pohjalliset. Poista sorat ja rytyt.

6.3 Kuukausi / kausittain

Vertaile jalkojen kokoa ja kengän sopivuutta (jalka voi muuttua!).
Päivitä sisä- ja ulkokäyttöön sopivat tukevat kengät vuodenaikaan.
Tee tasapaino- ja jalkavoimistelutesti: pystytkö nousemaan päkiälle? Kantapäälle? Yhdellä jalalla 5 sekuntia?

6.4 Välineet, jotka helpottavat omahoitoa

Pitkät kynsileikkurit tai kynsileukuleikkuri
Jalkapeili varrella / kännykkäkuvaus
Kevyt sähköviila paksuille kynsille (ammattilaisen ohjeella)
Sukkapuettava apuväline, jos kumartuminen vaikeaa

6.5 Läheisten rooli

Omahoito onnistuu paremmin, kun perhe tai kotihoito osallistuu muistuttamalla, tarkistamalla jalat ja varaamalla hoitoaikoja.

7. Diabeetikon jalat: korkean riskin erityistilanne

Diabetes lisää jalkaongelmien riskiä hermo- ja verisuonimuutosten vuoksi. Pienetkin vauriot voivat edetä nopeasti haavaksi ja johtaa amputaatioon, ellei hoitoa aloiteta ajoissa.

7.1 Riskikolmio: neuropatia + iskemia + ulkoinen vaurio

Kun tunto on heikentynyt ja verenkierto huono, pienikin hiertymä kengästä voi jäädä huomaamatta ja paranee huonosti.

7.2 Kuinka yleistä?

Diabeetikoista arviolta 2–5 % saa vuosittain jalkahaavan; elinaikainen riski jopa 19–34 %.
Suomessa nilkan yläpuolisista alaraaja-amputaatioista huomattava osa tehdään diabetesta sairastaville.

7.3 Riskiluokitus ja seuranta

Terveydenhuollossa jalat tulisi tutkia vähintään vuosittain; korkeariskisillä useammin. Neuropatian testaus (monofilamentti), valtimoverenkierron arvio (pulssit, ABI), jalkineiden tarkistus ja ihon kunto ovat peruselementtejä.

7.4 Diabeetikon päivittäinen omahoito

Tarkasta jalat joka päivä.
Käytä aina sukkia ja sopivia kenkiä – myös sisällä.
Vältä paljain jaloin kävelyä (palovammat, haavat).
Hoida kuiva iho huolellisesti; ei rasvaa varvasväleihin.
Ilmoita heti ammattilaiselle, jos havaitset rakkulan, haavan, punoituksen tai lämpöeron.

7.5 Erityisratkaisut

Diabeetikon tukipohjalliset ja suojakengät (off-loading) haavojen ehkäisyyn.
Ammattilaisen säännöllinen kynsien ja ihon hoito.

8. Kaatumisten ehkäisy: mitä jaloilla ja jalkineilla on asian kanssa tekemistä?

Kaatumiset ovat ikääntyneiden yleisin tapaturma ja merkittävä sairaalahoitojen ja kuolemantapausten syy Suomessa. Jalkojen kunto, kipu ja jalkinevalinnat vaikuttavat kaatumisriskiin yllättävän paljon.

8.1 Kaatumisten yleisyys

Arviolta 30–40 % yli 65-vuotiaista kaatuu vähintään kerran vuodessa; kaatumisriski kasvaa iän myötä ja on erityisen korkea yli 85-vuotiailla. Noin 10 % kaatumisista johtaa vakavaan vammaan, kuten lonkka- tai reisiluun murtumaan.

8.2 Miten jalkaongelmat lisäävät kaatumisia?

Kipu muuttaa kävelyä -> epävakautta
Paksut kynnet / sopimattomat kengät -> kompastumiset
Tuntoheikentymä -> huono maahanpalaute
Känsät ja painealueet -> varominen askeltaessa

8.3 Turvalliset kengät ikääntyneille – tärkeimmät ominaisuudet

Tutkimusnäyttöä on kertynyt siitä, että tietyt jalkineominaisuudet tukevat tasapainoa ja vähentävät liukastumisia:

Oikea koko ja istuvuus (riittävä leveys ja pituus)
Hyvä kiinnitys: nauhat, tarrat tai soljet; ei löysät tossut
Matala korko ja laaja kanta
Liukastumista estävä pohja (kitkapinta)
Sopiva pohjan jäykkyys / tukeva välipohja tasapainoa tukemaan
Riittävä kauluksen korkeus nilkkatuen mukaan, jos tasapaino heikko

8.4 Sisäkengät vs ulkokengät

Sisällä paljain jaloin tai pelkillä sukilla käveleminen lisää liukastumis- ja kaatumisriskiä. Turvalliset sisäkengät tai liukuestepohjalliset ovat suositeltavia.

8.5 Tasapainotestit ja jalkavoimistelu

Lyhyt arvio kuten TUG (Timed Up and Go) tai yksijalka-seisonta antaa viitteitä kaatumisriskistä. Sisällytä jalkavoimisteluun varpaiden koukistuksia, päkiälle nousuja, nilkan liikkuvuutta ja painonsiirtoharjoituksia.

9. Jalkojenhoito vs. kustannukset: miksi ennaltaehkäisy kannattaa

Jalkahoitokäynti tai tukipohjalliset voivat tuntua kuluerältä, mutta hoitamattomat jalkaongelmat aiheuttavat usein moninkertaiset kustannukset: haavanhoidot, antibiootit, sairaalapäivät, kuntoutus kaatumisen jälkeen – ja pahimmillaan pitkäaikainen laitoshoito. Diabeettisten haavojen ja amputaatioiden kustannukset ovat merkittäviä sekä potilaalle, että terveydenhuoltojärjestelmälle.

Ennaltaehkäisy säästää:

Vähemmän kaatumisia -> vähemmän murtumia -> pienemmät hoitokulut
Varhainen hoito -> vähemmän pitkittyneitä haavoja
Kynsien ja kovettumien ylläpito -> parempi liikuntakyky -> kokonaisterveys paranee

10. Usein kysytyt kysymykset (UKK) ikääntyvien jalkojenhoidosta

Kipu ei ole normaalia ikääntymistä – milloin huolestua?

Mikään jatkuva jalkakipu, joka rajoittaa kävelyä, ei ole “vain ikä”. Se kannattaa tutkia. Varhainen hoito estää liikkumisen vähenemisen ja tasapaino-ongelmat.

Kuinka usein ikääntyneen jalat tulisi tarkastaa ammattilaisen toimesta?

Vähintään kerran vuodessa. Korkean riskin ryhmille (diabetes, vaikeat kynsimuutokset, aiempi haava) useammin – esim. 3–6 kk välein.

Mitä jos en taivu leikkaamaan kynsiäni?

Pyydä läheistä apuun tai varaa jalkojenhoitajalle aika. Paksut kynnet voivat painaa ja aiheuttaa sisäänkasvua; ammattilainen ohentaa ne turvallisesti.

Kannattaako käyttää kosteuttavaa jalkavoidetta joka päivä?

Kyllä, erityisesti jos iho on kuiva tai halkeilee. Vältä varvasvälien rasvaamista, jotta iho ei haudu.

Onko sisällä ok kävellä sukkasillaan?

Jos tasapaino hyvä ja lattia pitävä, lyhyesti kyllä. Mutta kaatumisten ehkäisyssä suositellaan tukevia sisäkenkiä tai liukuestesukkia – erityisesti riskiryhmille.

Millaiset kengät vanhukselle?

Leveä kärki, matala korko, hyvä kiinnitys (nauhat/tarrat), tukeva kantakappi, pitävä pohja. Sovita iltapäivällä turvotuksen aikaan.

Tarvitsenko tukisukat?

Jos sinulla on turvotusta, laskimovaivoja tai olet vähän liikkuva, lievästi kompressiiviset tukisukat voivat auttaa. Kysy ammattilaisen mitoitusta; liian tiukka sukka voi painaa.

Miten tunnistan kynsisienen?

Kynsi paksuuntuu, kellertyy, murenee tai irtoaa pedistä. Laboratoriovarmistus (sieni- tai KOH-näyte) on suositeltava ennen suun kautta otettavaa lääkitystä.

Jalat ovat kylmät ja kävellessä pohkeet kipeytyvät – mitä tehdä?

Kyse voi olla ääreisvaltimotaudista. Hakeudu terveydenhuollon arvioon; hoito ehkäisee haavoja ja parantaa toimintakykyä.

Miten jalkojenhoito vaikuttaa kaatumisriskiin?

Kivun hoito, paineen kevennys, sopivat kengät ja kynsien ylläpito mahdollistavat paremman kävelyn ja tasapainon. Tutkimuksissa sopivilla kengillä ja jalkaterveyden ylläpidolla on yhteys pienempään kaatumisriskiin.

11. Lisäresurssit & ammattilaisen ajanvaraus

Haluatko ammattilaisen arvioimaan jalkasi? Näin etenet:

Tee oma 60 sekunnin jalkatesti: Onko kipua? Paksuja kynsiä? Kuivia halkeamia? Tasapaino huono? Jos kyllä, varaa aika.
Kokoa tieto sairauksista ja lääkityksistä.
Varaa käynti: Jalkojenhoitoa Villasukkasillain
Kotikäynti vaihtoehtona: Jos et pääse hoitolaan, kysy kotikäyntiä.

Paikallinen jalkojenhoito Helsingissä

Jos asut Helsingissä ja haluat pitää huolta jalkojesi terveydestä, ammattilaisen tekemä jalkojenhoito on erinomainen ratkaisu. Ikääntyessä jalat tarvitsevat erityistä huolenpitoa, ja me tarjoamme hoitopalveluita niin Myllypuron hoitolassa kuin kotikäynteinä eri puolilla Helsinkiä ja Vantaata. Lisäksi voit hyödyntää palveluitamme säännöllisesti, jolloin jalkojen hyvinvointi pysyy yllä koko vuoden ajan.

Olipa kyseessä kynsien leikkaus, kovettumien poisto, diabeetikon jalkojenhoito tai ennaltaehkäisevä hoito, saat meiltä yksilöllistä ja lempeää apua. Tämän vuoksi suosittelemme varaamaan ajan helposti ja huolehtimaan jaloistasi ajoissa – sillä terveet jalat kantavat sinua pitkälle myös ikääntyessä.

Varaa aika helposti ja anna jalkojesi hyvinvoinnille sen ansaitsema huomio – sillä terveet jalat kantavat sinua pitkälle myös ikääntyessä.

Varaa aika nyt >> Jalkojenhoitoa Villasukkasillain

Jalkojenhoitoa Villasukkasillain, 045 33 22 410

Myllymatkantie 4 (Myllypuron Seniorikeskus)

12. Lähteet

Alla valikoituja lähteitä, joihin artikkelin faktasisältö perustuu.

Suomalaiset lähteet

Terveyskirjasto: Ikääntyneen jalkaterveydestä huolehtimisen perusasiat (päivitetty 2024).
Terveyskirjasto: Ikääntyneen jalkojen omahoito (päivitetty 2024).
Terveyskirjasto: Ikääntyneen jalkaterveyden arviointi ja ohjaus (päivitetty 2024) – vuosittainen arvio suositeltava.
Terveyskirjasto: Paksuntuneen kynnen hoito (päivitetty 2025).
Terveyskirjasto: Kaatuileva vanhus – kaatumisten yleisyys 30–40 % >65 v; n. 10 % vakavia vammoja.
Terveyskirjasto: Rekisteröity jalkojenhoitaja: asiantuntemus ja työskentely (2024).
Terveyskirjasto: Jalkaterveysalan ammattilaisten koulutus ja ammattinimikkeet (2024).
Käypä hoito -suositus: Diabetekseen liittyvät jalkaongelmat – amputaatiot, riskitekijät, ehkäisy.
THL: Kaatumiset ja putoamiset (päivitetty 19.6.2024) – riski kasvaa 85+ -ikäisillä.
THL: Iäkkäiden tapaturmat (päivitetty 2025) – kaatumisten ehkäisy keskeistä.
Suomen Nivelyhdistys: Ikä vaikuttaa jalkaterveyteen (27.5.2024) – jalkaterän muutokset, ihon kuivuminen.

Kansainväliset lähteet & tutkimus

Foot Health Facts / American College of Foot and Ankle Surgeons: Seniors: How Healthy Feet Can Reduce Your Risk of Falling – kipu ja kaatuminen.
Menant et al. Optimizing footwear for older people at risk of falls. PubMed abstrakti; jalkineominaisuudet (matala korko, pitävä pohja).
Kadir et al. 2024. Enhancing Footwear Safety for Fall Prevention in Older Adults: A Comprehensive Review of Design Features. PMC.
Thomas et al. 2011. Population prevalence of foot and ankle pain in middle and old age. Systemaattinen katsaus, ~24 % jalkakipua.
AAFP Rapid Evidence Review: Onychomycosis – ikä >60 v merkittävä riskitekijä.
PubMed: Onychomycosis in Older Adults: Prevalence, Diagnosis, and Management – prevalenssihavaintoja ≥20 % (60+), ≥50 % (70+).
Hirsch et al.; Peripheral arterial disease in the elderly (PMC artikkeli) – iskemia, haavat, gangreena.

Lopuksi

Ikääntyessä jalkojen merkitys kasvaa – ei pienene. Jalat kantavat meidät lääkärille, harrastuksiin, ystävien luo ja ulos luontoon. Pienetkin vaivat kannattaa hoitaa ajoissa, jotta arjen liikkuminen säilyy. Varaa aika jo tänään – tule vastaanotolle tai pyydä kotikäynti.